Heippa kaikille pitkästä aikaa! Blogit ja bloggaaminen on jäänyt unholaan ja eilen avasin pitkästä pitkästä aikaa tunnuksilla bloggerin. Alkuvuonna oli tullut parikin kommenttikysymystä siitä mitä meille nykyään kuuluu?
Jos joku tänne vielä jossain kohtaa eksyy, niin pistetäänpä pienet kuulumiset jakoon. Bloggaamista ei nykyisessä kiireisessä arjessa ehdi aloittaa, ja toisaalta tytöt on jo niiiiin isoja etten koe luontevaksi jakaa heidän asioitaan blogimaailmassa. Mutta jos yhden tekstin verran palataan meidän elämään.
Siis. Mitä meille kuuluu?
Oikein hyvää! Pauliina ja Noora täyttävät syksyllä jo viisi (!!) ja ovat reippaita kerholaisia vielä vuoden ennen esikoulun aloitusta. Päiväkotiura meillä jäi vuoden mittaiseksi, sillä viime lokakuussa elämäämme astui pieni poika! <3 Nyt elelemme kolmilapsisena perheenä ja huh, ei se kolme mene siinä missä kaksi! HAH! Poika on onneksi ollut maailman helpoin ja sopeutuvaisin kaveri ja sainkin tyttöjen vauvavuoden jälkeen korjaavan kokemuksen kiltillä, masuvaivattomalla, suht hyvin nukkuvalla vauvalla! Pääsin kokemaan normaalin synnytyksen sektion sijaan ja imetyksen pulloruokinnan asemasta. Tämäkin pikkutyyppi saapui muutaman viikon ennen laskettua aikaa ja oli eka lapsista joka otti vähän vauhtia elämään keskolan kautta. Korkeat bilirubiinit ja alhaiset sokerit meinasi sotkea onnistuneen imetyskokemuksen, mutta kovalla, kovalla työllä onnistuttiin ja saatiin kaverista kunnon tissiposki. Synnytys meni oikein mallikkaasti ja oli ihana päästä kokemaan miltä tuntuu olla kivuton heti synnytyksen jälkeen, versus tyttöjen sektio jonka jälkeisistä kivuista kärsin viisi viikkoa ja muista oireista vuosia.
Nyt pikkukaveri on jo yhdeksän kuukautta ja okei, välillä tämä kotielämä tulee jo korvista ulos mutta yritän muistaa nauttia taas tästä mahdollisuudesta olla kotona kaikkien lasten kanssa! Tytöille on ilmestynyt joku ihana 5v uhma mistä kukaan ei kertonut ja hermoja kiristellaan puolin ja toisin päivittäin. Helteet ei auta asiaa kun vauva kitisee nihkeyttään ja äidilläkin on kuuma. Mutta nytkin kirjoitan tätä tekstiä puistossa auringosta nauttien. Tytöt leikkii keskenään ja vauva nukkuu normaaleja parin tunnin aamu-uniaan. Kyllä elämä on aika jees!
Mitä teille kaikille kuuluu?